Opetussuunnitelma ei ole arvovapaa asiakirja. Liian usein se kuitenkin mielletään sellaiseksi. Opetussuunnitelmaa pidetään myös helposti totuudellisena paperina, joka määrittää kunakin aikana oikeana pidetyn tavan kasvattaa ja opettaa. Opetussuunnitelmalla ohjataan ennenkaikkea yhteiskunnan jäseneksi kasvua ja yksilön toimintakenttää. 

Opetussuunnitelman poliittisuudesta keskustelu on lähes olematonta. Samoin opetussuunnitelman eettis-moraalinen pohja jää erityisesti julkisessa keskustelussa hämärän peittoon. Voi olla, että eettinen arviointi on riittämätöntä ennenkaikkea sen takia, että opetussuunnitelma ei tule tieteen parista vaan poliittisen hallintoelimen ohjaamana. Usein opetussuunnitelmaa koskevat radikaalit muutokset tuodaan ilmi erityisen positiivisessa valossa jotta kritiikiltä vältytään. 

Tässä piilee mielestämme yksi keskeisimmistä ongelmista. Kuinka on mahdollista, että kasvatusta viedään eteenpäin vailla eettistä arviointia. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka on salakavalasti hiipinyt opetussuunnitelman taustatekijäksi. Uusliberalistiselle koulutuspolitiikalle tyypillistä on mittaamaton yksilökeskeisyys, elinikäinen oppiminen, kilpailu ja yksilön henkilökohtaisten ominaisuuksien ylikorostaminen. Uusliberalismin myötä on menetetty paljon yhteisöllisen kasvatuksen mahdollisuuksia. Esimerkiksi uuden opetussuunitelman painotukset vaikuttavat uusliberalistisemmille kuin koskaan aikaisemmin. Tästä herää kysymys voittaako yhteiskunnan taloudelliset intressit ihmisenä kasvun intressin?

Haluamme lopettaa tämän kertaisen pohdinnan seuraavaan mietteeseen:

"On pedagoginen ja kasvatuseettinen väärinkäsitys arvottaa aikamme epävarmuustekijät tosiasioiksi, joihin sopeutumista olisi kasvatuksellisin toimin joudutettava. Elämme paradoksaalisessa tilanteessa: liberalismi on ihanne ja päämäärä sinänsä, mutta samaan aikaan edellä esittämäni ongelmat edellyttävät liberalismin kriittistä uudelleenarviointia. Korostamme ihmisihanteenamme omavastuista ja oikeuksistaan tietoista subjektia, kun samanaikaisesti olemma pakotettuja rakentamaan identiteettiämme eksistentiaalisessa epävarmuudessa ja kilpailutodellisuudessa." (Jantunen & Ojanen 2010, 50.)

Lähteet:

Veli-Matti Värri, 2010. Kasvatuksen ihanteista ja päämääristä tässä ajassa. Teoksessa Arvot kasvatuksessa Timo Jantunen ja Eero Ojanen. Helsinki: Tammi.

-Olli, Markus, Miikka ja Tuomas